Ruoat pitkälle Lapin vaellukselle

Kokeilin erilaisia ruokia 450 kilometrin vaelluksellani, kunnes päädyin itselleni parhaalta tuntuvaan ruokavalioon. Matkalla kävin kaupassa Saariselällä, Karigasniemellä ja Utsjoella sekä noudin yhden postittamani täydennyspaketin Lemmenjoen Njurkunlahdelta.

Tämä artikkeli on jaettu kolmeen osaan:

  • Ensimmäinen osa käsittelee ruokien täydennysstrategiaa Lapissa, eli mistä ja miten ruokaa saa hankittua matkan varrelta kätevästi sekä mihin sitä voi itselleen postittaa tai jemmata matkan varrelle.
  • Toinen osa käsittelee ruokavaliota ja päivän ruokalistaa.
  • Kolmas osa käsittelee parhaaksi havaitsemiani lähteitä, joista voi lukea lisää ravitsemuksesta ja vaellusruoista.

Ruokatäydennysten tekeminen

Ylä-Lapin ruokakaupat kartalla.

Mikäli et halua kantaa usean viikon ruokia mukana reissun alusta loppuun saakka, on vaihtoehtoina käytännössä

  1. ruoan ostaminen Lapin kyläkaupoista
  2. ruoan lähettäminen postilla etukäteen matkan varrelle
  3. ruoan jemmaaminen maastoon matkan varrelle
  4. ruoan hankkiminen luonnosta esim. kalastamalla, sienestämällä tai marjastamalla

Käytin näistä vaihtoehtoja 1 ja 2. Pitemmillä matkoilla yleistä onkin, että koko matkan ruokia ei kanneta mukana alusta asti, koska usean viikon ruoista tulee painoa sen verran paljon. Viikon ruoat painavat noin 5kg, kahden viikon ruoat 10 kg jne.

Suunnittelun helpottamiseksi merkitsin Lapin kaupat kartalle, jolla näkyvät myös kansallispuistot ja erämaa-alueet. Kartasta voi huomata, että kauppoja ei hirveän montaa ole, joten se kaventaa reittivaihtoehtojen määrää.

Kun kauppojen rinnalle ottaa käyttöön ruokapakettien lähettämisen, laajenee reittivalikoima huomattavasti. Hyviä kohteita lähettää paketti ovat Lapin majoitusliikkeet. Paketin lähettämismahdollisuudesta on hyvä tiedustella etukäteen soittamalla tai sähköpostilla. Osa majoitusliikkeistä on halukkaita vastaanottamaan lähetyksiä, etenkin jos aiot yöpyä kyseissä majapaikassa.

Majoitusliikkeiden ohella täydennyspaketteja voi lähettää mm. huoltoasemille, ravintoloihin tai elämyspalveluyrityksiin. Myös reitin varrella asuville yksityishenkilöille on mahdollista lähettää paketteja, mutta toki onnistuminen on todennäköisempää, jos tunnet kyseisen henkilön ennen kuin lähdet tiedustelemaan mahdollisuudesta.

Pakettia lähettäessä tulee Postille maksaa erikseen kotiinkuljetuksesta, jotta paketti päätyy suoraan vastaanottajalle, eikä sitä tarvitse noutaa postin palvelupisteestä. Näin minimoidaan vastaanottajalle aiheutuva vaiva. Paketin liikkeitä voi seurata kätevästi OmaPosti-sovelluksesta, joten tiedät että paketti on varmasti päätynyt perille.

Täydennyspaketin voi myös käydä jemmaamassa maastoon etukäteen. Tämä strategia on usein käytössä esim. seikkailukilpailuissa. Paketti tulee suojata ja sijoittaa huolellisesti siten etteivät eläimet pääse sen sisältöön käsiksi.

Kalastaminen on hyvä vaihtoehto niille, jotka sitä harrastavat. Kalastamisen miinuspuoli on tietysti se, että saaliin saaminen on epävarmaa. Marjastaminen ja sienestäminen täydentävät ruokavaliota mukavasti tuoreella ruoalla, mutta niistä ei yksin ole aterian perustaksi. Etenkin sienien kerääminen kuluttaa enemmän energiaa kuin mitä sienet sisältävät. Tuoreet sienet ovat 85-95% vettä.

Ruoat vaellukselle

Herkullinen aamiainen.

Pääperiaate omalla pitemmällä vaelluksellani oli ruokien kohtalaisen hyvä energiatiheys, jolloin ruokaa tarvitsee ottaa mukaan vähemmän ja ruokien paino pysyi kohtuullisena. En laskenut kaloreita tarkkaan enkä lähtenyt hassuttelemaan ottamalla mukaan pelkkää öljyä tai maapähkinävoita, vaikka rasvassa onkin eniten kaloreita per gramma. Noin 700-800 energiatiheää ruokaa per päivä on hyvä määrä useimmille sulan maan aikana. 700 grammaa riitti minulle. Tiesin, että taukopäivinä kylillä saatoin korjailla mahdollista energiavajausta. Laihduin reissussa hieman, mutta laihtuminen ei ollut mitenkään dramaattista.

Noudatan yleensä enimmäkseen vegaanista ruokavaliota, mutta ajattelin, että tällä reissulla sen noudattaminen olisi haastavaa, koska pienistä kyläkaupoista ei välttämättä saisi kunnollista vegaanista kuivamuonaa. Niinpä päädyin noudattamaan lakto-ovo-vegetaarista ruokavaliota. Tästä ruokavaliosta saa helposti myös sekasyöjä muokattua hyvän kokonaisuuden lisäämällä muutamia asioita, jotka mainitsen tekstissä.

Jaoin ruoat näin:

Vain päivällinen oli lämmin ruoka. Näin pystyin minimoimaan mukaan otettavan kaasun painon. Yksi 100 gramman patruuna riittikin hyvin viikoksi. Matkalla oli autiotupia kaasuliesineen ja tulentekomahdollisuus, joten sekin vähensi tarvittavan kaasun määrää.

Kylmien ruokien kanssa ruoan valmistamiseen ja astioiden tiskaamiseen ei myöskään kulunut aikaa päivän aikana. Reissun aikana oli myös niin helteisiä päiviä, ettei lämmin ruoka olisi maistunutkaan keskellä päivää. Illalla leirissä on kuitenkin mukava syödä kunnollinen lämmin ruoka.

Aamiainen

Granola + suklaaproteiinijauhe + monivitamiinipilleri

Granola-proteiinijauheseseoksen joukkoon lisätään vain hieman kylmää vettä. Annoksen voi pakata etukäteen suljettavaan pakastepussiin, jolloin säästyy kattilan tiskaamiselta. Annoskoon voi arvioida pakatessa silmämääräisesti sen mukaan kuinka paljon jaksaisi kotonakin syödä. Proteiinijauheeksi voi valita mm. hera- tai soijaproteiinin ja makuna suklaa toimii hyvin. Sopiva määrä jauhetta per annos on noin puoli desiä. Kaikista pikkukylistä ei valitettavasti löytynyt proteiinijauhetta, joten korvasin sen maitokaakaojauheella. Proteiinin määrä jäi näin alhaisemmaksi, mutta maku oli pitkälti sama.

Lisäksi aamuisin nappasin myös monivitamiinipillerin, koska epäilin etten saa tarpeeksi vitamiineja kuivatusta ruoasta. Söin Veg1-monivitamiinipillereitä, jotka toimivat hyvin vegaaneille.

En juonut kahvia tai teetä matkan aikana, koska en halunnut olla kofeiinikoukussa reissun aikana. En myöskään jaksanut keitellä juomia aamuisin. Kahvin keittelyn vaihtoehto on kylmä kahvi, joka maistuu etenkin kuumemmilla säillä. Pikakahvi toimii kylmänäkin, joskin maku ei välttämättä mene kahvihipsterin seulasta läpi.

Lounas

Hapankorppu + voi + juusto

Hapankorpun päälle ladottava paksu rasva-annos oli lounaani melkein joka päivä. Aloin kyllästyä siihen vasta ihan reissun lopussa. Voi ja juusto säilyvät hyvin useita päiviä lämpimässäkin säässä. Voita ja juustoa kannattaa surutta latoa hapankorpun päälle niin paljon kuin pystyy syömään. Sekasyöjä voi lisäksi vuolla leivän päälle metvurstia, joka säilyy useita päiviä.

Kokeilin myös tortilloja, joiden väliin tuli maapähkinävoita, hunajaa ja bananilastuja. Näitä ei voi kuitenkaan syödä kuin maksimissaan yhden per päivä, koska makeus alkaa ällöttää. Tortillankin väliin voisi laittaa voita ja juustoa, jos hapankorput alkavat kyllästyttää. On kuitenkaan vaikea keksiä sellaisia suolaisia asioita tortillan väliin, joita ei voisi laittaa hapankorppujen päälle. Hapankorput ovat kevyempiä.

Lisäksi kokeilin kylmää maustettua kuskussalaattia, mutta en saanut siitä tarpeeksi maukasta. En suosittele.

Päivällinen

Pussipasta + proteiinipatukka

Pussipasta oli päivälliseni lähes joka ilta. Kaupan pussipastat ovat edullisia, maukkaita ja niitä löytyy jokaisesta pikkukylästä. Pastaa ei tarvitse keittää, vaikka ohjeessa niin sanotaankin, vaan voi keittää pelkän veden ja laittaa pasta-annoksen siihen likoamaan. Valmista tulee noin vartissa. Kokeilin kaikkia pikkukaupoista saatavia pussipastoja. Mielestäni parhaan makuinen on Pirkka pastaa juustokastikkeessa. Siinä on miellyttävän täyteläinen maku, johon en kyllästynyt reissun aikana.

Pussipastan miinuspuoli on heikohko proteiinin määrä, joten täydensin ateriaa proteiinipatukalla. Valitettavasti kaikista pikkukylistä ei välttämättä löydy proteiinipatukoita. Sekasyöjä voi täydentää ateriaa vaikka tonnikalapaketilla tai kuivalihalla.

En yleensä syö retkeilykaupoista saatavia retkeilyruokia, koska ne ovat kalliita. Jos kuitenkin päädyt näihin vaikka vain vaihtelun vuoksi, ovat omasta mielestäni parhaan makuisia Real Turmat-retkiruoat.

Aterialisät

Öljy – Rasva on energiatiheämpää kuin hiilarit ja proteiini, joten sitä kannattaa lisätä aterioiden joukkoon. Mukana voi kantaa pientä pulloa oliivi- tai rypsiöljyä ja kaataa siitä pieni annos aterian joukkoon. Öljyä ei kannata kuitenkaan syödä ylettömästi, sillä se voi aiheuttaa haasteita ruoansulatukselle.

Proteiini – Etenkin kasvissyöjälle proteiinilisä on hyvä, mutta myös muut hyötyvät siitä etenkin iltaisin, koska proteiini pitää aineenvaihdunnan käynnissä yön ajan, tarjoten näin lisälämpöä nukkujalle. Lisäproteiinia voi kantaa mukana jauheen tai patukoiden muodossa. Proteeinijauhetta voi joko sekoittaa veteen ja juoda tai lisätä esim. aamiaisen joukkoon. Proteiinipatukoita voi napostella pitkin päivää sellaisenaan.

Naposteltavat

Kolmen varsinaisen aterian välillä napostelin aina silloin kun siltä tuntui. Snäksit ovat siitä käteviä, että niitä syödessä ei välttämättä tarvitse edes pysähtyä. Etenkin räkkäaikaan tämä on kätevää. Välillä saatoin korvata lounaan napostelulla, jos satoi tai sopivaa taukopaikkaa ei ollut näkyvillä.

Oikean naposteltavien määrän saamiseksi kannattaa laskea kuinka paljon aamiainen, lounas ja päivällinen painavat yhteensä per päivä, vähentää se päivän ruokatarpeesta (esim. 700 g) ja ottaa snäksejä mukaan erotuksen verran. Naposteltavien osuus päivän energiatarpeesta voi olla varsin suurikin.

Pähkinät – Alkumatkasta söin paljon maustettuja pähkinöitä, joita sai valmiissa annospusseissa. Jossain vaiheessa kuitenkin kaikki mausteet alkoivat ällöttää, joten siirryin maustamattomiin cashew- ja maapähkinöihin. Vähensin myös pähkinöiden määrää ylipäätään, sillä pähkinät yleisesti alkoivat ällöttää. Viikon tai parin vaelluksella pähkinöihin ei kuitenkaan ehdi vielä kyllästyä.

Suklaa – Suklaata söin paljon. Söin yleensä yhden tai kaksi Snickers-patukkaa päivittäin. Snickers on siitä hyvä, että siinä yhdistyvät pähkinät ja suklaa, eikä tällöin tule syödyksi pelkkää sokerista nopean hiilarin suklaapatukkaa. Se on myös kätevässä yksittäispakkauksessa. Lisäksi mukana oli suklaalevyjä ja muita suklaapatukoita.

Patukat – Kaikenlaiset patukat (myslipatukat, proteiinipatukat, pähkinäpatukat, suklaapatukat) ovat käteviä naposteltavia, koska ne ovat yksittäispakattuja. Suomen kaupoista löytyvistä patukoista esimerkiksi BE-KIND-patukoissa (muualla maailmassa merkillä KIND) on hyvä paino-energia-ravintosisältösuhde.

On paljon muitakin hyviä naposteltavia, mutta listaan tässä tarkoituksella vain itse syömiäni snäksejä. Seuraavan osion linkeistä löytyy mielenkiintoista tietoa naposteltavista ja muista retkiruoista.

Lisää retkiruoista

Itselleni suurin inspiraatio retkiruokien paino-energia-ravintosisältösuhteen osalta on ollut Performance Nutrition for Backpacking-videosarja sekä saman tubettajan Excel-taulukko, joka listaa retkeilijän kannalta parhaat energialähteet. Videolla käydään selkeästi ja yksityiskohtaisesti läpi ihmisen ravinnontarve, energianlähteet, metabolia ja optimaaliset retkiruoat. Se kyseenalaistaa joitakin retkeilijöiden yleisiä valintoja, kuten Clif Barit. Excel-taulukko listaa järjestyksessä parhaat energialähteet kategorioittain (pähkinät, lihat, hedelmät, patukat, juomat, karkit jne.). Kaikkia taulukon brändejä ei Suomen ruokakaupoista valitettavasti löydy, mutta suuri osa kuitenkin on tarjolla.

Toinen hyvä lähde on Trail Cooking-sivuston Freezer Bag Cooking-reseptit. Käytännössä kyse on siis suljettaviin pakastepusseihin kasattavista itse tehdyistä aterioista, jotka valmistetaan maastossa lisäämällä vain vesi. Ateria syödään suoraan pussista. Tämä valmistustapa houkuttelee itseäni suuresti, koska näin vältytään ruoan keittämiseltä, jolloin polttoainetta tarvitsee kantaa vähemmän mukana. Pitemmällä vaelluksella FBC-menetelmää voi hyödyntää tietysti vain reissun alussa tai täydennyspakettien yhteydessä. Muuten kokattavien ruokien osalta on tyydyttävä kyläkauppojen valikoimiin. Pienten kauppojen valikoimat ovat varsin rajattuja, joten itsetehdyt ateriat monipuolistavat ruokavaliota mukavasti.

Leave a Reply

Your email address will not be published.